Lähihoitajan työkenttä on laaja. Yksiköitä ja niistä löytyviä työnkuvia on satoja erilaisia. Yksi asia yhdistää niitä kaikkia: työnantaja haluaa löytää tehtävään siihen parhaiten sopivan työntekijän.
Kaarinan kaupungin terveyspalveluiden johtava ylihoitaja Tarja Paavola on parin viime vuoden aikana lukenut suuren määrän hakemuksia erilaisiin tehtäviin.
– Sieltä kymmenien hakemusten joukosta rekrytointiin osallistuvien henkilöiden tehtävä on valita ne hakijat, joilla on sellaista osaamista, jota voimme tehtävässä hyödyntää.
Huolellisesti kirjoitettu ja faktojen tukema näkemys tehtävään sopivista taidoista ja ominaisuuksista lähihoitajana saa työhönottajan kiinnostumaan.
Työnhakua kannattaa harjoitella
Sataedu Harjavallan opinto-ohjaaja Piia Lahti kertoo, että lähihoitajaopiskelijoita valmennetaan työnhakutaidoissa jo opintojen aikana.
– Työelämätietoa käsittelevät kokonaisuudet muodostavat nuorisopuolella oman kurssikokonaisuutensa. Aikuisopiskelijoille samat sisällöt löytyvät ammatillisten aineiden sisältä.
Alan ammattiliittojen kanssa tehdään yhteistyötä luokka- ja aulainfojen sekä työelämäkoulutusiltojen muodossa. Alumnitapaamisissa jo työelämässä olevat lähihoitajat jakavat kokemuksiaan ja kertovat vinkkejä. Moniin työnantajiin pääsee tutustumaan alueellisissa rekrytapahtumissa.
– Tarjoamme tietoa useissa kanavissa, jotta sitä olisi tarvittaessa jokaiselle saatavilla, Lahti kertoo.
Etenkin nuoret miettivät työhakemuksen kirjoittamista ja sitä, miten työnantajiin otetaan yhteyttä. Moni on epävarma siitä, riittääkö oma osaaminen ja voiko alan kesätöitä hakea. Piia Lahti korostaakin eri yksiköissä tehtävien työssäoppimisjaksojen merkitystä.
– Meillä jokainen opiskelija sopii itse työnantajan kanssa käytännön asioista ennen jakson alkua. Se on hyvää harjoitusta siihen, miten otetaan yhteyttä ja mistä pitää muistaa keskustella. Työssäoppimisjaksot ovat ehdottomasti hyviä itsensä markkinoimisen tilaisuuksia.
Työssäoppimisjaksoille valmistava info on kaikille pakollinen. Sen aikana käydään läpi muun muassa työelämän pelisäännöt, turvallisuusasiat, salassapitovelvollisuus sekä pukeutumiseen ja perehdytykseen liittyviä asioita.
Työvoimapalveluiden CV-netin täyttämistä suositellaan kaikille. Siihen annetaan ohjausta ja yhdessä mietitään, mitä osaamista ja vahvuuksia hakemuksessa voi ja kannattaa korostaa. Omilla opotunneillaan Lahti on tehnyt opiskelijoiden kanssa myös videohakemuksia.
– Nuoret ovat eteviä käyttämään tietotekniikkaa, liikkumaan somessa ja lisäksi luontevia esiintyjiä.
Sataedu Harjavallassa on käytössä Moodle-oppimisalusta, jonne on koottu liuta hyödyllisiä linkkejä työn hakemisen tueksi. Opo vastaa sielläkin työnhakua koskeviin kysymyksiin ja neuvoo tarvittaessa.
– Erityisesti aikuisopiskelijat ja maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ottavat yhteyttä sitä kautta.
Vaikutus tehdään erottumalla
Monet työnantajat hoitavat rekrytoinnin verkossa. Vapaamuotoinen hakemusteksti on usealle hakijalle kompastuskivi. Pari sanaa siitä, milloin voisi aloittaa ja että on sosiaalinen ja empaattinen, eivät kerro työnantajalle tarpeeksi hakijan motivaatiosta ja soveltuvuudesta.
Jotta työhönottaja ei joutuisi salapoliisin töihin miettiessään, mitä hakija osaa, kannattaa kirjoittaa kunnon perustelut sille, miksi uskoo olevansa hyvä. Esimerkit vakuuttavat varmemmin kuin se, että vain listaa aiemmat työpaikkansa. Vaikkei kokemusta olisikaan juuri vastaavasta tehtävästä, on hyvä kertoa, miten ajattelee muun työkokemuksensa tai työssäoppimispaikoissa karttuneiden taitojensa olevan hyödyksi nyt haettavassa työssä.
Työhönottaja arvostaa hakijaa, joka tekee itseensä ja osaamiseensa tutustumisen helpoksi.
– Minusta on hyvä, jos hakija hyppää hetkeksi työnantajan saappaisiin ja miettii, olenko nyt antanut kaikki ne tiedot, joita rekrytoija tarvitsee. Sillä erottuu joukosta.
Työpaikkailmoitus kannattaa lukea tarkoin. Viisas tutustuu myös työnantajan verkkosivuihin ja sitä kautta yksikköön, josta työtä hakee. Työnantajalle voi soittaa ja kysyä lisätietoja tehtävästä.
– Vaikka vastavalmistuneella lähihoitajalla ei olisi kokemusta juuri hakemansa kaltaisesta tehtävästä, voi tekemiään harjoitteluja ja töitä sekä lisäkoulutuksia peilata siihen, mitä tehtävää on hakemassa.
Itsestäänselvyyksiä kannattaa välttää. Jos esimerkiksi haetaan lähihoitajaa päivätyötä tekevään yksikköön, ei ole tarvetta erikseen kertoa, että etsii päivätyötä. Välttämättömiä eivät ole myöskään tiedot perheen koosta ja lasten harrastuksista.
– Olen kiinnostunut hakijan ominaisuuksista nimenomaan työntekijänä, Tarja Paavola korostaa.
Tieto suosittelijasta on aina tervetullut. Sellaiseksi sopii aiempi esimies esimerkiksi työharjoittelupaikasta. Mahdollisuus varmistaa hakijasta syntynyt vaikutelma aiemmalta esimieheltä voi auttaa hakemusta päätymään ehkä-pinosta kyllä-pinoon.
Viimeistelemätön kieliasu on selvästi haitaksi. Hyvää kirjoitustaitoa kun tarvitaan esimerkiksi kirjaamiseen.
– Tulevaisuudessahan hoitajien päivittäiset tekstit tulevat eArkiston kautta myös potilaiden luettaviksi. Isoilla ja pienillä kirjaimilla, pilkuilla ja pisteillä on väliä.
Itse haastatteluun kannattaa valmistautua miettimällä aito, omannäköinen vastaus siihen, miksi haluaa juuri tämän työn. Omista työtä tukevista ominaisuuksista ja taidoista, esimerkiksi kielitaidostaan, saa kertoa kuin myyntimies: mitä juuri minä toisin osastolle, mikä erityinen minussa tukisi tämän yksikön työtä.
Juttu on julkaistu alun perin SuPer-lehdessä 5/2015.
Lähihoitajan työnhaun oppaasta löydät lisää vinkkejä työnhakuun.
