Joka kolmas Suomessa syntynyt hoitaja oli sairauslomalla vähintään yhden yli kymmenen päivän jakson kolmen vuoden seurantajakson aikana. Afrikasta, Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta Suomeen muuttaneista työntekijöistä joka viides oli vastaavanlaisella sairauslomalla.
Helsingin yliopiston yliopistorehtori Antero Olakivi kertoo, että tutkimustulos on olettamusten vastainen.
– Tiedämme, että ulkomailla syntyneet hoiva- ja hoitotyöntekijät työskentelevät keskimääräistä useammin tehtävissä, jotka ovat jopa hoiva- ja hoitotyön mittapuulla poikkeuksellisen kuormittavia. Tämän olettaisi kasvattavan sairauspoissaolojen riskiä ja määrää, yliopistonlehtori Antero Olakivi Helsingin yliopistosta sanoo.
Sairauslomia alikäytetään
Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Anne Kouvonen pohtii syitä tutkimuksen tulokselle. Hän kertoo, että aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet Suomeen muuttaneiden työntekijöiden olevan keskimäärin Suomessa syntyneitä terveempiä.
– Todennäköisesti sama pätee hoiva- ja hoitotyöntekijöihin.
Hänen mukaansa on myös mahdollista, että Suomeen muuttavat työntekijät jäävät muita helpommin kokonaan vaille työstä, jos heillä on terveysongelmia. Tällöin heillä ei ole sairauspoissaoloja.
Työssä olevat ulkomailla syntyneet hoitajat todennäköisesti alikäyttävät oikeuttaa sairauspoissaoloihin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että hoiva- ja hoitotyöntekijät sinnittelevät työssään sairaana, jos työsuhde on epävarma tai sijaisen saaminen kuormittavaan työhön on vaikeaa.
– Edellä mainitut riskit voivat korostua ulkomailla syntyneiden hoiva- ja hoitotyöntekijöiden tilanteissa. Heissä on myös työntekijöitä, joiden oleskelulupa riippuu työssäoloehdon täyttymisestä. Tämä lisää huolta työsuhteen jatkosta ja riippuvuutta työnantajasta, mikä puolestaan lisää sairaana työskentelyn riskiä, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen selittää ilmiötä.
Helsingin yliopiston, Työterveyslaitoksen ja Tampereen yliopiston tutkimuksessa käytettiin Kelan ja Tilastokeskuksen rekisteritietoja. Seuranta-aineistossa oli yhteensä 78 476 hoiva- ja hoitotyöntekijää, joista viisi prosenttia oli syntynyt ulkomailla. Työntekijät olivat lähi- ja perushoitajia sekä henkilökohtaisia avustajia, jotka työskentelivät muun muassa vanhusten kotihoidossa, ympärivuorokautisessa hoidossa ja terveydenhuollossa. Tutkimus on Suomessa ja myös kansainvälisesti ensimmäinen, jossa eri maissa syntyneiden hoiva- ja hoitotyöntekijöiden sairauspoissaoloja on vertailtu kattavilla rekisteriaineistoilla.
SuPerin selvitys: Lähihoitajat näkevät työperäisen maahanmuuton osaratkaisuna hoitajapulaan, mutta se pitäisi hoitaa nykyistä paremmin
Unelma omasta ammatista toteutui – Lukutaidottomasta lähihoitajaksi
