Eläkkeelle siirtyminen voi olla ihanaa, pelottavaa, innostavaa, huolestuttavaa, huojentavaa tai kaikkea tätä yhtä aikaa. Joka tapauksessa se muuttaa arjen rakenteita ja sosiaalisia suhteita merkittävästi.
– Osalle tulee yllätyksenä, että sosiaaliset kontaktit vähenevät aika paljon. Työkavereihin ei tule enää pidettyä samalla tavalla yhteyttä kuin miten se tapahtui työpaikalla, kun nähtiin joka päivä ja kahvipöydässä vaihdettiin arjen kuulumisia. Se on monelle iso menetys, sanoo professori Sari Stenholm Turun yliopistosta.
Lähes 7000 kunta-alan työntekijää vastasi Turun yliopiston Finnish Retirement and Aging -tutkimukseen ennen ja jälkeen eläkkeelle siirtymisen.
Vapautta vai yksinäisyyttä?
Tutkimus paljasti, että osalla psyykkinen hyvinvointi parani eläkkeelle siirtymisen myötä, kun taas toiset kokivat siirtymän henkisesti vaikeana.
Uusi vapaus, aikataulujen joustavuus ja kiireettömyys toivat monelle lisää hyvinvointia.
-Yleisesti ottaen liikunnan määrä lisääntyi ja unen laatu parani eläkkeelle siirryttäessä. Tämä selittyneen osittain sillä, että työhuolet ja kuormittava työ jäävät taakse ja on aikaa tehdä asioita, joista nauttii, Stenholm kertoo.
Osalle eläköityminen tulee kuitenkin kuin äkkijarrutus, joka jättää tuoreen eläkeläisen tyhjän päälle. Tärkeä psyykkistä hyvinvointia heikentävä tekijä on yksinäisyys ja sosiaalisten suhteiden puute.
Työkavereita ja kontakteja asiakkaiden kanssa kaivataan usein eläköitymisen jälkeen. Uusia kontakteja tuntuu vaikealta solmia.
– Hoitotyöstä eläköityvät saattavat jäädä kaipaamaan myös itse työtä ja kontaktia potilaiden kanssa.
Ennakoi uusi arki
Stenholm suosittelee valmistautumaan eläkepäiviin hyvissä ajoin. Kannattaa keskustella asiasta esihenkilön kanssa ja selvittää mahdollisuudet osallistua esimerkiksi eläkevalmennukseen.
– Vertaistuki on monille toimiva keino selkiyttää ajatuksia ja saada ideoita omiin eläkevuosiin.
Taloudellinen tilanne on myös hyvä kartoittaa ajoissa. Riittääkö eläke ja onko koti sellainen, jossa pärjää myös myöhemmin?
Eläkkeelle siirtyvä voi kohdata karun todellisuuden, kun huomaa, että eläke ei riitä mukaviin asioihin, joista on haaveillut, kuten vaikkapa matkustamiseen.
Myös omaan identiteettiin liittyvät kysymykset voivat nousta pintaan. Jos työminä on ollut hallitsevana läpi aikuiselämän, uudessa elämänvaiheessa käsitys itsestä voi tarvita uudelleen määritystä.
Pidä päivärytmi
Stenholmin mukaan päivärytmin säilyttäminen on tärkeä ja uuden eläkeläisen hyvinvointia tukeva, konkreettinen asia. Sopiva aktiivisuuden taso kannattaa säilyttää ja hieman patistellakin itseään kohti uutta, sillä arjen nopea muutos heijastuu helposti elintapoihin. Sohvalle ei kannata jäädä ainakaan päiväkausiksi.
– Moni rakentaa tietoisesti rytmiä eläkepäiviin, aamulla ulkoilua ja siitä sitten lounaalle ja suunnittelee mielekästä tekemistä pitkin viikkoa, harrastuksia, menoja ja tuttavien tapaamista. Kun pitää kiinni päivärytmistä, myös ruokarytmi pysyy säännöllisenä.
Sopeutuminen uuteen elämänvaiheeseen riippuu paljon siitä, millaisissa olosuhteissa eläkkeelle siirtyy. Toiset joutuvat jättämään työnsä sairastumisen tai irtisanomisten vuoksi, kun taas toiset siirtyvät eläkkeelle omien suunnitelmiensa mukaisesti.
Eläkkeelle siirtyjän huomioiminen ja kiittäminen vuosien työpanoksesta ovat tärkeitä. Joskus eläkkeelle on saatettu lähteä hyvin koruttomasti, ilman mitään muistamista.
– Ei läksiäisjuhlaa, ei kiitosta, lähtijä on vain jättänyt avaimet työpöydälle ja sulkenut oven perässään. Työuran viimeiset vuodet ja tapa, jolla eläkkeelle siirrytään vaikuttavat varmasti tunteisiin ja siihen miten uusi arki lähtee rullaamaan, Stenholm sanoo.
Siirtymistä helpottavat jo valmiit verkostot työn ulkopuolella ja mahdollisesti puoliso, joka jakaa arjen.
Toimintaa ja sisältöä elämään
Eläkkeellä on aikaa jatkaa itsensä kehittämistä ja löytää uusia inspiraation lähteitä elämään. Jos työssä on jatkuvasti oppinut uutta, mieltänsä kannattaa ruokkia myös eläkeläisenä. Sari Stenholm kehottaa pysymään avoimena uusille mahdollisuuksille.
– Voi hakeutua harrastuksiin, jotka stimuloivat mieltä ja joissa samalla tapaa uusia ihmisiä. Kokkauskerho, vesijumppa, uuden taidon opettelu, ajankohtaisten asioiden seuraaminen tai vaikka taideharrastus tuovat sisältöä päiviin. Henkiset virikkeet ovat tärkeitä paitsi hyvinvoinnin kannalta, myös ajattelu- ja muistitoimintojen säilymisen tueksi.
Jos energiaa riittää ja työllä on ollut hyvin keskeinen merkitys elämässä, eläkkeelle jääminen voi tuoda mukanaan myös hyödyttömyyden ja tarpeettomuuden tunteita. Sari Stenholm kertoo, että tähän vaivaan moni on löytänyt vastauksen esimerkiksi vapaaehtoistyöstä tai läheisten auttamisesta.
– Eräs eläkkeelle jäänyt mies tuskaili tekemisen puutetta. Jouten oleminen tuntui aktiivisesta miehestä oudolta, kun yhtäkkiä kalenterissa ei ollutkaan aikataulutettuja töitä ja päivät olivat tyhjiä. Pian tekemistä kuitenkin löytyi, kun tytär pyysi häntä viemään lapsenlapsia harrastuksiin. Tästä alkoi antoisa elämänvaihe isoisänä ja harrastuskyydit hoitavana pappana.
Tutkimusten mukaan kokemus siitä, että voi olla hyödyksi, lisää myös omaa hyvinvointia.
Aktiiviset vuodet
Sari Stenholm muistuttaa, että suomalaisilla on eläkkeelle jäämisen jälkeen keskimäärin 20–30 vuotta elämää edessä. Siksi ei ole yhdentekevää, kuinka monta näistä vuosista voi elää aktiivisesti.
Eläkkeelle siirtyminen on tärkeä hetki loppuelämän terveyden kannalta, sillä se tarjoaa mahdollisuuden keskittyä omaan hyvinvointiin.
– Tässä elämän vaiheessa kannattaa panostaa itsestään huolehtimiseen, jotta pysyy hyvässä kunnossa ja toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään, Stenholm sanoo.
Eläkkeelle siirtyvän muistilista
- Mieti jo etukäteen millaista arki on sitten, kun olet jäänyt töistä pois
- Onko sinulla harrastuksia tai ainakin sosiaalisia kontakteja?
- Pyri säilyttämään säännöllinen päivärytmi: liikuntaa ja ulkoilua, säännöllinen ruokailu ja riittävästi unta.
- Jos energiaa riittää, haluaisiko käyttää osan ajastasi vapaaehtoistyöhön tai perheen hyvinvointia lisäämään. Tarpeellisuuden kokemus palkitsee.
- Ole avoin uudelle elämäntilanteelle: tartu tilaisuuksiin, etsi uusia harrastuksia ja tuttavuuksia, tee eläkevuosistasi juuri sinulle sopivat.
Lue myös:
Keikkaa pukkaa – Eläkeläishoitajalle riittää töitä
Lähihoitajaopiskelija, seksologi Tarja Pölkki: ”Palvelutalossakin voi olla romantiikkaa
Suora kysymys: Miten sovin työnantajan kanssa työnteosta osatyökyvyttömyyseläkkeellä?
