Lasten ja nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt koko 2000-luvun ajan, ja vähenemien jatkuu. Yhä useampi alle 18-vuotias on raitis ja humalajuominenkin on viime aikoihin asti vähentynyt.
– Alaikäisten nuorten juominen vähenee edelleen, mutta humalajuomisen osalta hyvä kehitys näyttää pysähtyneen, ja tytöillä kääntyneen jopa lievään nousuun. Raittiiden nuorten osuus on siis edelleen kasvanut, mutta humalajuomisen väheneminen hidastunut, tarkentaa erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Onko raitistuminen näennäistä siinä mielessä, että nuoret käyttäisivät alkoholin sijaan entistä enemmän muita päihteitä kuten kannabista tai ekstaasin kaltaisia ”bilehuumeita”? Raitasalon mukaan näin ei ole käynyt.
– Muut päihteet eivät ole korvannet alkoholia. Voi kuitenkin sanoa, että kannabis on tullut jossakin määrin alkoholin rinnalle. Ne alaikäiset nuoret, jotka käyttävät kannabista, käyttävät myös alkoholia. Pelkästään kannabista käyttäviä alaikäisiä on hyvin vähän.
Alaikäisten nuorten huumeiden käyttö ei ole lisääntynyt, vaikka mediassa usein muuta väitetään.
– Esimerkiksi alaikäisten kannabiksen käyttö ei ole ”räjähtänyt”, vaikka sellaista kuulee usein väitettävän. Käyttömäärissä on ollut viimeisten kymmenen vuoden aikana pientä sahaamista, mutta ei selkeää nousua.
Alle 18-vuotiailla ekstaasin tapaiset bilehuumeet ovat Raitasalon mukaan hyvin harvinaisia, joten nekään eivät ole tulleet alkoholin tilalle. Sen sijaan sellaisten nuorten määrä, jotka eivät käytä mitään päihteitä, on kasvanut.
Nuoret aikuiset juovat kuten ennenkin
Nykyään monia yhteiskunnallisia ongelmia kärjistävä polarisoituminen näyttäisi nuorten päihteiden käytön kehityksestä puuttuvan. Kerralla kulutetut alkoholimäärät ovat jonkin verran pienentyneet: ei siis ole käynyt niin, että ne jotka käyttävät alkoholia, käyttäisivät sitä entistä humalahakuisemmin.
– Toki on pieni joukko nuoria, joilla ongelmat kasautuvat, ja joilla myös alkoholinkäyttö voi olla rajua. Mutta tämä joukko on onneksi edelleen pieni, eikä sen tilanne ole alkoholin käytön osalta muuttunut huonompaa suuntaan.
Kuva tarkentuu entisestään, kun ikähaitaria venytetään alaikäisistä yli 18-vuotaisiin nuoriin. Selviää, että kyse on pikemminkin alkoholinkäytön aloittamisen lykkääntymisestä kuin käytön yleisestä vähenemisestä.
– THL:n uusimman juomatapatutkimuksen perusteella nuorten aikuisten juominen ei ole juurikaan vähentynyt. Eli kun alkoholin käyttö kerran aloitetaan, sitä käytetään kuten ennenkin. Käyttöä ei kutenkaan aloiteta vielä 15-16-vuotiaana niin usein kuin aikaisemmin, Raitasalo kertoo.
Mitä estoille tapahtui?
Suomalainen juominen on liittynyt periteisesti juhlintaan ja täkäläisten ihmisten sosiaaliseen kankeuteen. Alkoholilla on purettu estoiksi kutsuttuja psykologisia muureja.
Ujon pojan oli helpompi lähestyä tyttöä muutaman naukun jälkeen, ja päinvastoin. Köyhän alkoholikulttuurin maassa tarkoitukseen käytettiin yleensä väkevää viinaa, jonka teho on taattu mutta lopputulos usein ankea.
Ovatko nuorten estot sittemmin hellittäneet otettaan niin, että alkuun päästään ilman alkoholiakin? Vai ovatko seurustelun muodot muuttuneet sosiaalisesti vähemmän vaativiksi?
Raitasalo uskoo vastauksen löytyvän pikemminkin seurustelutapojen kuin kansanluonteen muutoksesta.
– Nuoret tutustuvat toisiinsa yhä useammin somealustoilla. Etäkontaktien voisi kuvitella vähentäneen sosiaalisten estojen merkitystä. Somesta pääsee myös pois kasvojaan menettämättä, jos seurustelu ei ota onnistukseen.
Tutkija korostaa edellä sanotun olevan spekulaatiota.
– Some ei sellaisenaan riitä selitykseksi, sillä nuorten alkoholin käyttö alkoi vähentyä jo 2000-luvun alussa, selvästi ennen somen tuloa.
Niin tai näin, nuorten kanssakäymisen muodot ovat muuttuneet. Sosiaaliset tarpeet tyydyttyvät entistä enemmän somemaailmassa ja peleissä.
– Alkoholi ei ole samalla tavalla välttämätön osa nuorten välistä kanssakäymistä kuin vielä 20-30 vuotta sitten. Enää ei tarvitse mennä kalliolle juomaan pussikaljaa muita nuoria tavatakseen.
Vähemmän hyväksyttyä
Alaikäisten juomisen vähenemiseen vaikuttavia syitä on Raitasalon mukaan tutkittu paljon, ja joitakin yksittäisiä tekijöitä on tunnistettukin. Niistä tärkeimmät ovat yhteiskunnan ja vanhempien asennemuutos sekä saatavuuden heikkenemien.
Nuorten juominen on nyt selvästi vähemmän hyväksyttyä kuin 90-luvulla. Nuorten kokemusmaailmassa muutos näkyy ja tuntuu alkoholin saatavuuden vaikeutumisena.
– Päivittäistavarakaupassa alkoholimyynnin omavalvonta on kiristynyt. Vanhemmatkaan eivät enää hevin tarjoa tai hanki lapsilleen alkoholia, joten sekin kanava on tukossa.
Juomisen vähenemiseen vaikuttaa myös itseään ruokkiva ”hyvän kierre”: kun alkoholia käyttäviä kavereita on lähettyvillä entistä vähemmän, myös hankintakanavia on vähemmän.
Menestyjä ei juo
Nuorisokulttuurikin on muuttunut sallivaan suuntaan. Nykyään on sosiaalisesti hyväksyttyä olla juomatta.
– Sosiaalinen paine juomiseen on vähentynyt. Bileissä osa nuorista voi juoda, ja osa voi aivan hyvin olla juomatta. Nuoret näyttäisivät myös suhtautuvan alkoholiin ja erityisesti humalajuomiseen entistä kielteisemmin, Raitasalo sanoo.
Koulun ja työelämän vaatimukset ovat koventuneet kuten nuoriin kohdistuva menestymisen paine yleensäkin. Ajankäyttötavat ovat monipuolistuneet: harrastuksiin kuluu nykyään enemmän aikaa kuin ennen. Bileiden merkitys nuorten vapaa-ajan viettotapana taas on vähentynyt.
– Alkoholi sopii huonosti yhteen menestyksen tavoittelun kanssa, Raitasalo tiivistää.
Nuoret myös kokevat aikaisempaa useammin, että alkoholinkäyttöön liittyy terveysriskejä, joita ei haluta ottaa.
– Riskien tiedostaminen voi olla ainakin osittain ehkäisevän päihdetyön ja kouluissa saadun tiedon ansiota. Alkoholin terveyshaitat näkyvät nykyään entistä enemmän myös mediassa.
Kotiinkuljetus rapauttaa valvonnan
Alkoholin myyntirajoituksia on höllätty Suomessa 60-luvulta lähtien. Viimeisin askel liberaalimpaan suuntaan otettiin kesäkuussa, kun entistä väkevämmät, korkeintaan 8-prosenttiset alkoholijuomat ilmaantuivat ruokakaupan hyllylle.
Raitasalo ei usko muutoksen vähentävän täysin raittiiden nuorten lupaavasti kasvanutta osuutta.
– En usko, että entistä useampi nuori alkaisi tämän jälkeen käyttää alkoholia. Juomisesta voi kuitenkin tulla entistä humalahakuisempaa: juodaan aikaisempaa väkevämpiä juomia, mikä nostaa kerralla nautitun alkoholin määrää.
Näin näyttää käyneen muutama vuosi sitten, kun alkoholilakia edellisen kerran väljennettiin. Korkeintaan 5,5-prosenttisten juomien tulo ruokakauppoihin lisäsi Raitasalon mukaan lonkeron kaltaisten väkevien juomasekoitusten kulutusta etenkin tytöillä.
– Siirryttiin siis väkevämpiin, ja niin voi käydä nytkin.
Kaupan vapautumista enemmän nuorten juomiseen voi Raitasalon mukaan vaikuttaa alkoholin kotiinkuljetuksen sallimien. Tällainenkin lakimuutos nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan sisältyy.
– Muista maista löytyy näyttöä siitä, että kotiinkuljetus voi lisätä nuorten alkoholinkulutusta. Saatavauus paranee, kun ikärajan kontrollointi muuttuu käytännössä mahdottomaksi.
Hallitusohjelman mukaan alkoholijuomien verkkokauppa ja kotiinkuljetus mahdollistetaan ”ikärajavalvonta turvaten”.
– Kuka kontrolloi ja miten, minkä ikäisille ihmisille juomat päätyvät? Jos alkoholijuomien kotiinkuljetus sallitaan, tarvitaan vain yksi yli 18-vuotias tilaamaan ruokakaupasta lisää juotavaa koko porukalle, myös alaikäisille.
