Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa valittiin sunnuntaina 23.1. edustajat uusien hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin. Vaaleissa äänestettiin kaikkialla Suomessa, lukuun ottamatta Helsinkiä ja Ahvenanmaata.
SuPerin jäseniä valittiin aluevaltuustoihin yhteensä yhdeksän kappaletta ja ehdokkaita valittiin kahdeksalle eri hyvinvointialueelle. Tulos tarkistettiin niistä superilaisista, jotka olivat ilmoittaneet oman ehdokkuutensa liittoon ja antaneet luvan julkaista tietonsa.
Suurimman äänisaaliin SuPerin jäseniin kuuluvista ehdokkaista keräsi sairaanhoitaja Johanna Häggman (kesk.), joka valittiin Kanta-Hämeen aluevaltuustoon 1164 äänellä.
Uudet vaalit houkuttelivat ehdokkaiksi poikkeuksellisen paljon sote-alan edustajia, sillä hyvinvointialueiden vastuulle kuuluvat nimenomaan sote-palvelut, kuten perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, lasten ja nuorten palvelut sekä vammaisten ja ikääntyneiden palvelut.
Aluevaalien ehdokkaista 450 kappaletta ilmoitti suorittaneensa lähihoitajan tutkinnon. Moni ehdokas on myös vaatinut muutosta hoitoalan työoloihin ja palkkaukseen.
Valtuustotyö alkaa ensi vuonna
Suomessa on yhteensä 21 hyvinvointialuetta, jotka aloittavat toimintansa ensi vuonna. Hyvinvointialueet ovat itsehallintoalueita, joiden ylin päättävä elin on aluevaltuusto. Ensi vuodesta lähtien valitut tulevat olemaan vastuussa alueidensa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä.
Monelle lähihoitajalle hyvinvointialueelle siirtyminen tarkoittaa työnantajan vaihtumista, vaikka työsuhde pysyykin ennallaan. Pienipalkkaisimpien palkat tulevat kohoamaan, sillä tulevana vuonna alan palkkaharmonisaatio tulee koskemaan koko hyvinvointialuetta.
SuPer on pitänyt sote-uudistusta kannattavana, sillä vastuu palveluista on säilytetty edelleen julkisella sektorilla.
Tämän vuoden aluevaalien ajankohta oli poikkeuksellinen, vuodesta 2025 alkaen ne tullaan järjestämään samaan aikaan kuntavaalien kanssa.
